Asteikot · Molli

Cis-molliasteikko

Cis-molliasteikko sisältää seitsemän säveltä, ja sen etumerkinnässä on 4 ylennysmerkkiä. Sen soinnut: C♯m, D♯dim, E, F♯m, G♯m, A, H, ja lisäksi vahvana V:nä G♯. Kuuntele asteikko, jokainen sointu ja tavalliset sointukulut.

CisDisEFisGisAH

Soinnut ↓

Cis – Dis – E – Fis – Gis – A – H – Cis · napauta kosketinta kuullaksesi sen

Asteikon sävelet

Cis, Dis, E, Fis, Gis, A, H, ja sitten taas Cis.

Kaikissa luonnollisissa molliasteikoissa koko- ja puolisävelaskelet ovat samassa järjestyksessä: koko, puoli, koko, koko, puoli, koko, koko. Kokosävelaskel ohittaa yhden koskettimen, puolisävelaskel siirtyy viereiseen koskettimeen, mustaan tai valkoiseen.

Nuottiviivastolla

Nuoteissa etumerkintä kirjoitetaan kerran rivin alkuun, siksi Cis, Dis, Fis, Gis eivät tarvitse omia etumerkkejä. Oikea käsi G-avaimella, vasen oktaavia alempana F-avaimella. Napauta nuottia kuullaksesi sen.

Cis-mollin soinnut

Rakenna jokaiselle asteikon sävelelle kolme asteikon säveltä, joka toinen sävel: näin syntyvät sävellajin seitsemän sointua. Mollissa ne tulevat aina samassa järjestyksessä: molli, vähennetty, duuri, molli, molli, duuri, duuri. Roomalaiset numerot laskevat asteet toonikasta; isot numerot tarkoittavat duurisointuja.

Napauta sointua kuullaksesi sen. Bassosävel palaa liilana.

Sointukulkuja: cis-molli

Eeppinen mollii – VI – III – VII

C♯mC♯m7AAmaj7EEmaj7HH7

Tumma, leveä ja eteenpäin vyöryvä: elokuvamusiikin ja suurten mollikertosäkeiden suosikki.

Molli vahvalla V:lläi – iv – V – i

C♯mC♯m7F♯mF♯m7G♯G♯7C♯mC♯m7

Harmonisesta mollista lainattu duuri-V vetää kotiin paljon voimakkaammin kuin asteikon oma molli-v.

Andalusialainen kadenssii – VII – VI – V

C♯mC♯m7HH7AAmaj7G♯G♯7

Basso laskee neljä astetta duuri-V:hen: flamencon sointi.

II – V – I mollissaiiø7 – V7 – i

D♯m7♭5G♯7C♯mC♯m7

Jazzin käänne mollissa: puolivähennetty, dominanttiseptimisointu, kotiin.

Luonnollinen mollii – iv – v – i

C♯mC♯m7F♯mF♯m7G♯mG♯m7C♯mC♯m7

Asteikon oman molli-v:n kera: pehmeämpi, vanhempi, kansanomaisempi.

Kierros ympyrän ympärii – iv – VII – III

C♯mC♯m7F♯mF♯m7HH7EEmaj7

Jokainen perussävel laskee kvintin: kvinttiympyrä yhden sävellajin sisällä.

V mollissa. Asteikon mukaan v on G♯m, mutta useimmat cis-mollissa olevat kappaleet ylentävät seitsemättä säveltä puolisävelaskeleen (H → His). Silloin v:stä tulee G♯ (Gis, His, Dis), septiminä G♯7. Se on harmonisen mollin duuri-V, joka vetää paljon voimakkaammin kohti sointua C♯m. Se on yllä viimeinen ruutu; kuuntele ero kohdassa ”Molli vahvalla V:llä”.

Aste	Sointu	Sävelet	Septimisointu
i	C♯m	Cis – E – Gis	C♯m7
ii°	D♯dim	Dis – Fis – A	D♯m7♭5
III	E	E – Gis – H	Emaj7
iv	F♯m	Fis – A – Cis	F♯m7
v	G♯m	Gis – H – Dis	G♯m7
VI	A	A – Cis – E	Amaj7
VII	H	H – Dis – Fis	H7
V	G♯	Gis – His – Dis	G♯7

Septimisoinnuissa jokainen sointu saa yhden sävelen lisää, septimin perussävelen yläpuolelle (tietenkin asteikosta): jazzin, soulin ja elokuvamusiikin sointi. Kaikki sävellajit: soinnut joka sävellajissa.

Etumerkintä

Cis-molliasteikon etumerkinnässä on 4 ylennysmerkkiä (Cis, Dis, Fis, Gis). Ne ovat jokaisen nuottirivin alussa kappaleissa, jotka ovat cis-mollissa.

Rinnakkaissävellaji on E-duuri: samat sävelet E-sävelestä alkaen, siis samat seitsemän sointua. Kaikki sävellajit kvinttiympyrällä, kaikki etumerkinnät sivulla etumerkinnät.

Sormitus

Sääntö, joka pätee kaikkiin asteikkoihin: peukalo ei koskaan mustalle koskettimelle. Vie peukalo alta heti mustien koskettimien ryhmän jälkeen ja soita mustat sormilla 2 ja 3 (tai 2, 3 ja 4). Etsi sormitus, joka noudattaa sääntöä, kirjoita se nuotteihin ja käytä joka kerta samaa.

Näin harjoittelet sitä

Ensin kumpikin käsi erikseen, hitaasti ja metronomin kanssa. Tasaisuus ennen tempoa: jokainen sävel yhtä pitkä ja yhtä voimakas.
Seuraa peukaloa: sen pitää liukua pehmeästi käden alta ilman, että käsi hypähtää.
Kun se sujuu hitaasti tasaisena, nosta metronomia askel kerrallaan. Sitten molemmat kädet yhdessä, oktaavin päässä toisistaan.
Sitten soinnut: perussävel vasemmassa, sointu oikeassa, ja yllä olevat sointukulut, katsomatta käsiin.

Onko asteikkosi todella tasainen? Ivory kuuntelee, kun soitat, ja kertoo, mikä ei osu kohdalleen: puuttuva sävel, liian myöhään tuleva käsi, epätasainen sointu. Sitten kuulet, miltä sen pitäisi kuulostaa.

Tutustu Ivoryyn, pianonopettajaan joka kuuntelee →

Usein kysyttyä

Mitkä soinnut kuuluvat sävellajiin cis-molli?

Cis-mollin seitsemän sointua ovat C♯m, D♯dim, E, F♯m, G♯m, A, H. Useimmat cis-mollissa olevat kappaleet käyttävät lisäksi harmonisen mollin duuri-V:tä, G♯ (ja G♯7).

Mitkä sävelet ovat cis-molliasteikossa?

Cis, Dis, E, Fis, Gis, A, H, ja sitten taas Cis.

Montako etumerkkiä on cis-mollissa?

Cis-mollin etumerkinnässä on 4 ylennysmerkkiä (Cis, Dis, Fis, Gis).

Onko cis-mollin V G♯ vai G♯m?

Molemmat esiintyvät. Asteikon mukaan se on G♯m (v), mutta useimmat cis-mollissa olevat kappaleet ylentävät seitsemännen asteen (sävel H → His) ja saavat näin soinnun G♯. Tämä duuri-V johtaa paljon voimakkaammin takaisin sointuun C♯m.

Mikä on cis-mollin rinnakkaissävellaji?

E-duuri: samat sävelet, E-sävelestä alkaen.