Asteikot · Moodit
Moodit
Soita valkoiset koskettimet C:stä C:hen: se on duuriasteikko. Soita samat koskettimet D:stä D:hen tai E:stä E:hen, niin tunnelma muuttuu joka kerta: ne ovat seitsemän moodia eli kirkkosävellajia. Kuuntele ne kaikki alla samasta sävelestä, kirkkaimmasta tummimpaan.
Jammailu: käynnistä kierto ja soita tietokoneen näppäimillä A S D F G H J K L: jokainen on asteikon seuraava sävel, joten mikään soittamasi ei ole väärin. Tai napsauta palavia koskettimia.Jammailu: käynnistä kierto ja napauta palavia koskettimia. Ne kaikki kuuluvat asteikkoon, joten mikään soittamasi ei ole väärin.
Valkoisten koskettimien temppu
Kaikki seitsemän moodia käyttävät samoja säveliä kuin duuriasteikko. Ero on siinä, mikä sävel on koti. Valkoisilla koskettimilla: C:stä C:hen jooninen, D:stä doorinen, E:stä fryyginen, F:stä lyydinen, G:stä miksolyydinen, A:sta aiolinen ja H:sta lokrinen. Kun kotia siirretään, puolisävelaskelet siirtyvät ja tunnelma muuttuu.
Kaikki seitsemän, kirkkaimmasta tummimpaan
| Asteikko | Kaava | Valkoisilla koskettimilla | Väri |
|---|---|---|---|
| Lyydinen | 1 2 3 ♯4 5 6 7 | F G A H C D E | kirkas, unenomainen, leijuva |
| Jooninen | 1 2 3 4 5 6 7 | C D E F G A H | kirkas, vakaa, iloinen |
| Miksolyydinen | 1 2 3 4 5 6 ♭7 | G A H C D E F | duuri, mutta rento ja bluesmainen |
| Doorinen | 1 2 ♭3 4 5 6 ♭7 | D E F G A H C | molli, mutta kirkkaampi ja toiveikas |
| Aiolinen | 1 2 ♭3 4 5 ♭6 ♭7 | A H C D E F G | surumielinen, tumma, vakava |
| Fryyginen | 1 ♭2 ♭3 4 5 ♭6 ♭7 | E F G A H C D | tumma, jännittynyt, espanjalainen |
| Lokrinen | 1 ♭2 ♭3 4 ♭5 ♭6 ♭7 | H C D E F G A | levoton, purkautumaton, rauhaton |
Ylhäältä alas jokainen moodi alentaa yhden sävelen enemmän kuin yläpuolisensa: lyydisessä on ♯4, jooninen palauttaa sen, miksolyydinen alentaa 7:n, doorinen 3:n, aiolinen 6:n, fryyginen 2:n ja lokrinen 5:n.
Kaksi tapaa ajatella moodeja
Lähtöasteikosta: D-doorinen on C-duuriasteikko D:stä soitettuna. Kätevä sävelten löytämiseen: A-doorinen on G-duuri A:sta, E-miksolyydinen A-duuri E:stä.
Samasta perussävelestä: D-doorinen on d-molli ylennetyllä sekstillä. Kätevä värin kuulemiseen, ja niin työkalu toimii: pidä perussävel, vaihda moodia ja kuuntele, mikä sävel muuttuu. Se sävel, joka syttyy työkalussa, on asteikon luonne.
Miten moodia käytetään
Moodi kuulostaa itseltään vain oikeiden sointujen päällä: soita D-doorisen sävelet C-duurisoinnun päällä, niin kuulet vain C-duuria. Siksi kunkin moodin kierto vaihtelee toonikasoinnun ja sen luonnesävelen sisältävän soinnun välillä (doorisessa Dm ja G, lyydisessä C ja D). Käynnistä kierto ja soita.
Tutkitko moodeja oikean pianon ääressä? Ivory kuuntelee, kun soitat, ja kertoo, mikä ei osu kohdalleen: puuttuva sävel, liian myöhään tuleva käsi, epätasainen sointu. Sitten kuulet, miltä sen pitäisi kuulostaa.
Usein kysyttyä
Mitkä ovat seitsemän moodia?
Jooninen, doorinen, fryyginen, lyydinen, miksolyydinen, aiolinen ja lokrinen: duuriasteikko aloitettuna kustakin sen seitsemästä sävelestä. Valkoisilla koskettimilla ne alkavat C:stä, D:stä, E:stä, F:stä, G:stä, A:sta ja H:sta.
Miten moodit oppii helpoimmin?
Kuuntelemalla samasta perussävelestä, kuten työkalussa: jokainen moodi on duuri- tai molliasteikko, jossa yksi tai kaksi säveltä on muutettu. Lyydinen: duuri ja ♯4; miksolyydinen: duuri ja ♭7; doorinen: molli ylennetyllä sekstillä; fryyginen: molli ja ♭2.
Mikä moodi on duuriasteikko?
Jooninen. Luonnollinen molli on aiolinen.
Mikä moodi on kirkkain?
Lyydinen, ylennetyn kvartin ansiosta. Kirkkaimmasta tummimpaan: lyydinen, jooninen, miksolyydinen, doorinen, aiolinen, fryyginen, lokrinen.
Mikä ero on moodilla ja asteikolla?
Moodi on asteikko: samat seitsemän säveltä kuin duuriasteikossa, mutta eri sävel kotina. Koko- ja puolisävelaskelet osuvat silloin eri kohtiin, ja jokainen moodi saa oman tunnelmansa.
Miten löydän duuriasteikon, josta moodi on peräisin?
Doorinen alkaa lähtöasteikkonsa 2. sävelestä, fryyginen 3:nnesta, lyydinen 4:nnestä, miksolyydinen 5:nnestä, aiolinen 6:nnesta, lokrinen 7:nnestä. A-doorinen ottaa siis G-duurin sävelet, E-miksolyydinen A-duurin.