Soinnut · Sointukulut
Sointukulut
Tuhansien kappaleiden taustalla olevat sointukulut joka sävellajissa. Kuuntele jokainen pianolla, rakenna omasi ja jaa se, tai anna generaattorin yllättää sinut.
Paina minkä tahansa sointukulun Soita-painiketta.
Tunnettuja sointukulkuja: C-duuri
Neljä sointua lukemattomien popkappaleiden takana. Aloita kierto mistä tahansa niistä, se toimii aina.
Samat neljä sointua mollisoinnusta alkaen: samat soinnut, surullisempi tarina.
Doo-wop, varhainen rock'n'roll ja jokainen illan viimeinen hidas.
Toonika, subdominantti, dominantti, toonika: kotona, matkalla, vielä kauempana, taas kotona. Tästä alkavat kansanmusiikki, country, blues ja rock.
Jazzin tärkein sointukulku: jokainen perussävel laskee kvintin seuraavaan.
Kaksitoista tahtia, kolme sointua, kaikki dominanttiseptimisointuja: bluesin, boogie-woogien ja rock'n'rollin selkäranka.
Pachelbelin kaanonin kahdeksan sointua, kaksi iskua kukin. Soita kaanon →
Kierros ympäri ja takaisin alkuun: klassinen tapa päättää kertosäe ja aloittaa seuraava.
Jokainen perussävel laskee kvintin: kvinttiympyrä kotimatkalla.
Avoin ja toiveikas: akustisen kitaran laulujen suosikki.
♭VII-sointu tulee sävellajin ulkopuolelta: klassisen rockin suuri, avoin sointi.
IV muuttuu hetkeksi molliksi: katkeransuloista, mollisävellajista lainattua.
Täyteläinen ja kaipaava: japanilaisen popin ja anime-tunnusmusiikkien rakastettu sointukulku.
Rakenna omasi
Napauta sointuja lisätäksesi ne peräkkäin (napauta rivissä olevaa sointua poistaaksesi sen) ja soita ne kiertona. Jokainen sointu on nimetty yllä valitun sävellajin mukaan; linkki tälle sivulle muistaa sointukulkusi, joten voit jakaa sen.
Sointukulkutaulukko
Tavallisimmat sointukulut kirjoitettuina joka sävellajiin.
Duurisävellajit
| Sävellaji | I – V – vi – IV | I – IV – V | I – vi – IV – V | ii7 – V7 – Imaj7 |
|---|---|---|---|---|
| C-duuri | C – G – Am – F | C – F – G | C – Am – F – G | Dm7 – G7 – Cmaj7 |
| G-duuri | G – D – Em – C | G – C – D | G – Em – C – D | Am7 – D7 – Gmaj7 |
| D-duuri | D – A – Hm – G | D – G – A | D – Hm – G – A | Em7 – A7 – Dmaj7 |
| A-duuri | A – E – F♯m – D | A – D – E | A – F♯m – D – E | Hm7 – E7 – Amaj7 |
| E-duuri | E – H – C♯m – A | E – A – H | E – C♯m – A – H | F♯m7 – H7 – Emaj7 |
| H-duuri | H – F♯ – G♯m – E | H – E – F♯ | H – G♯m – E – F♯ | C♯m7 – F♯7 – Hmaj7 |
| Fis-duuri | F♯ – C♯ – D♯m – H | F♯ – H – C♯ | F♯ – D♯m – H – C♯ | G♯m7 – C♯7 – F♯maj7 |
| Des-duuri | D♭ – A♭ – Bm – G♭ | D♭ – G♭ – A♭ | D♭ – Bm – G♭ – A♭ | E♭m7 – A♭7 – D♭maj7 |
| As-duuri | A♭ – E♭ – Fm – D♭ | A♭ – D♭ – E♭ | A♭ – Fm – D♭ – E♭ | Bm7 – E♭7 – A♭maj7 |
| Es-duuri | E♭ – B – Cm – A♭ | E♭ – A♭ – B | E♭ – Cm – A♭ – B | Fm7 – B7 – E♭maj7 |
| B-duuri | B – F – Gm – E♭ | B – E♭ – F | B – Gm – E♭ – F | Cm7 – F7 – Bmaj7 |
| F-duuri | F – C – Dm – B | F – B – C | F – Dm – B – C | Gm7 – C7 – Fmaj7 |
Mollisävellajit
| Sävellaji | i – VI – III – VII | i – iv – V | i – VII – VI – V | iiø7 – V7 – i |
|---|---|---|---|---|
| a-molli | Am – F – C – G | Am – Dm – E | Am – G – F – E | Hm7♭5 – E7 – Am |
| e-molli | Em – C – G – D | Em – Am – H | Em – D – C – H | F♯m7♭5 – H7 – Em |
| h-molli | Hm – G – D – A | Hm – Em – F♯ | Hm – A – G – F♯ | C♯m7♭5 – F♯7 – Hm |
| fis-molli | F♯m – D – A – E | F♯m – Hm – C♯ | F♯m – E – D – C♯ | G♯m7♭5 – C♯7 – F♯m |
| cis-molli | C♯m – A – E – H | C♯m – F♯m – G♯ | C♯m – H – A – G♯ | D♯m7♭5 – G♯7 – C♯m |
| gis-molli | G♯m – E – H – F♯ | G♯m – C♯m – D♯ | G♯m – F♯ – E – D♯ | A♯m7♭5 – D♯7 – G♯m |
| es-molli | E♭m – C♭ – G♭ – D♭ | E♭m – A♭m – B | E♭m – D♭ – C♭ – B | Fm7♭5 – B7 – E♭m |
| b-molli | Bm – G♭ – D♭ – A♭ | Bm – E♭m – F | Bm – A♭ – G♭ – F | Cm7♭5 – F7 – Bm |
| f-molli | Fm – D♭ – A♭ – E♭ | Fm – Bm – C | Fm – E♭ – D♭ – C | Gm7♭5 – C7 – Fm |
| c-molli | Cm – A♭ – E♭ – B | Cm – Fm – G | Cm – B – A♭ – G | Dm7♭5 – G7 – Cm |
| g-molli | Gm – E♭ – B – F | Gm – Cm – D | Gm – F – E♭ – D | Am7♭5 – D7 – Gm |
| d-molli | Dm – B – F – C | Dm – Gm – A | Dm – C – B – A | Em7♭5 – A7 – Dm |
Miten sointukulut toimivat
Jokaisessa sävellajissa on seitsemän sointua, yksi asteikon kullakin sävelellä (katso soinnut joka sävellajissa). Muusikot numeroivat ne roomalaisin numeroin, jotta sointukulun voi siirtää mihin tahansa sävellajiin: I – V – vi – IV on C-duurissa C – G – Am – F ja G-duurissa G – D – Em – C.
Soinnuilla on omat roolinsa. I, toonika, on koti: lepo. IV (subdominantti, ja myös ii) liikkuu poispäin. V, dominantti, on jännite: se vetää takaisin I:een, koska sen terssi on toonikan alapuolinen sävel. Useimmat sointukulut ovat pieni matka: pois I:stä, jännite V:llä ja takaisin kotiin.
Kadenssit: miten fraasit päättyvät
- Täydellinen kadenssi, V – I: loppu, piste.
- Plagaalinen kadenssi, IV – I: ”aamen” virren lopussa.
- Puolilopuke, päättyy V:hen: kysymys, joka odottaa vastausta.
- Harhalopuke, V – vi: odotat kotiinpaluuta, ja tuleekin mollisointu.
(Ne soivat yllä valitussa sävellajissa. Mollissa harhalopuke on V – VI.)
Katkaisevatko soinnunvaihdot soittosi? Ivory kuuntelee, kun soitat, ja kertoo, mikä ei osu kohdalleen: puuttuva sävel, liian myöhään tuleva käsi, epätasainen sointu. Sitten kuulet, miltä sen pitäisi kuulostaa.
Usein kysyttyä
Mikä on sointukulku?
Sointujen sarja, joka soitetaan peräkkäin ja yleensä toistetaan. Useimmat kappaleet rakentuvat yhden tai kahden kolmesta kahdeksaan soinnun sointukulun varaan.
Mikä sointukulku on yleisin?
I – V – vi – IV (C:ssä: C, G, Am, F) nykypopissa. I – IV – V, kadenssi, kansanmusiikissa, bluesissa ja rockissa.
Mitä roomalaiset numerot tarkoittavat?
Ne numeroivat sävellajin soinnut toonikasta: I on asteikon ensimmäisen sävelen sointu, V viidennen. Isot numerot tarkoittavat duuria, pienet mollia, ° vähennettyä. Siksi sointukulku toimii joka sävellajissa.
Mitkä soinnut ovat I – V – vi – IV:ssä C:ssä?
C, G, Am ja F. G:ssä: G, D, Em ja C. D:ssä: D, A, Hm ja G.
Mikä on kadenssi?
Suomalaisessa musiikinopetuksessa yleensä sarja toonika – subdominantti – dominantti – toonika (T – S – D – T eli I – IV – V – I), C-duurissa C, F, G, C: perusmuoto, joka esittelee sävellajin.
Mikä on harhalopuke?
Sen sijaan, että mentäisiin dominantista kotiin toonikaan (V – I, täydellinen kadenssi), mennään vi:hin, mollisointuun: V – vi. Odotat loppua, ja musiikki jatkuukin.