Asteikot · Molli

E-molliasteikko

E-molliasteikko sisältää seitsemän säveltä, ja sen etumerkinnässä on 1 ylennysmerkki. Sen soinnut: Em, F♯dim, G, Am, Hm, C, D, ja lisäksi vahvana V:nä H. Kuuntele asteikko, jokainen sointu ja tavalliset sointukulut.

EFisGAHCD

Soinnut ↓

E – Fis – G – A – H – C – D – E · napauta kosketinta kuullaksesi sen

Asteikon sävelet

E, Fis, G, A, H, C, D, ja sitten taas E.

Kaikissa luonnollisissa molliasteikoissa koko- ja puolisävelaskelet ovat samassa järjestyksessä: koko, puoli, koko, koko, puoli, koko, koko. Kokosävelaskel ohittaa yhden koskettimen, puolisävelaskel siirtyy viereiseen koskettimeen, mustaan tai valkoiseen.

Nuottiviivastolla

Nuoteissa etumerkintä kirjoitetaan kerran rivin alkuun, siksi Fis eivät tarvitse omia etumerkkejä. Oikea käsi G-avaimella, vasen oktaavia alempana F-avaimella. Napauta nuottia kuullaksesi sen.

E-mollin soinnut

Rakenna jokaiselle asteikon sävelelle kolme asteikon säveltä, joka toinen sävel: näin syntyvät sävellajin seitsemän sointua. Mollissa ne tulevat aina samassa järjestyksessä: molli, vähennetty, duuri, molli, molli, duuri, duuri. Roomalaiset numerot laskevat asteet toonikasta; isot numerot tarkoittavat duurisointuja.

Napauta sointua kuullaksesi sen. Bassosävel palaa liilana.

Sointukulkuja: e-molli

Eeppinen mollii – VI – III – VII

EmEm7CCmaj7GGmaj7DD7

Tumma, leveä ja eteenpäin vyöryvä: elokuvamusiikin ja suurten mollikertosäkeiden suosikki.

Molli vahvalla V:lläi – iv – V – i

EmEm7AmAm7HH7EmEm7

Harmonisesta mollista lainattu duuri-V vetää kotiin paljon voimakkaammin kuin asteikon oma molli-v.

Andalusialainen kadenssii – VII – VI – V

EmEm7DD7CCmaj7HH7

Basso laskee neljä astetta duuri-V:hen: flamencon sointi.

II – V – I mollissaiiø7 – V7 – i

F♯m7♭5H7EmEm7

Jazzin käänne mollissa: puolivähennetty, dominanttiseptimisointu, kotiin.

Luonnollinen mollii – iv – v – i

EmEm7AmAm7HmHm7EmEm7

Asteikon oman molli-v:n kera: pehmeämpi, vanhempi, kansanomaisempi.

Kierros ympyrän ympärii – iv – VII – III

EmEm7AmAm7DD7GGmaj7

Jokainen perussävel laskee kvintin: kvinttiympyrä yhden sävellajin sisällä.

V mollissa. Asteikon mukaan v on Hm, mutta useimmat e-mollissa olevat kappaleet ylentävät seitsemättä säveltä puolisävelaskeleen (D → Dis). Silloin v:stä tulee H (H, Dis, Fis), septiminä H7. Se on harmonisen mollin duuri-V, joka vetää paljon voimakkaammin kohti sointua Em. Se on yllä viimeinen ruutu; kuuntele ero kohdassa ”Molli vahvalla V:llä”.

Aste	Sointu	Sävelet	Septimisointu
i	Em	E – G – H	Em7
ii°	F♯dim	Fis – A – C	F♯m7♭5
III	G	G – H – D	Gmaj7
iv	Am	A – C – E	Am7
v	Hm	H – D – Fis	Hm7
VI	C	C – E – G	Cmaj7
VII	D	D – Fis – A	D7
V	H	H – Dis – Fis	H7

Septimisoinnuissa jokainen sointu saa yhden sävelen lisää, septimin perussävelen yläpuolelle (tietenkin asteikosta): jazzin, soulin ja elokuvamusiikin sointi. Kaikki sävellajit: soinnut joka sävellajissa.

Etumerkintä

E-molliasteikon etumerkinnässä on 1 ylennysmerkki (Fis). Ne ovat jokaisen nuottirivin alussa kappaleissa, jotka ovat e-mollissa.

Rinnakkaissävellaji on G-duuri: samat sävelet G-sävelestä alkaen, siis samat seitsemän sointua. Kaikki sävellajit kvinttiympyrällä, kaikki etumerkinnät sivulla etumerkinnät.

Sormitus

Oikea käsi (ylöspäin): 1 2 3 1 2 3 4 5
Vasen käsi (ylöspäin): 5 4 3 2 1 3 2 1

1 on peukalo. Alaspäin samat sormet päinvastaisessa järjestyksessä.

Näin harjoittelet sitä

Ensin kumpikin käsi erikseen, hitaasti ja metronomin kanssa. Tasaisuus ennen tempoa: jokainen sävel yhtä pitkä ja yhtä voimakas.
Seuraa peukaloa: sen pitää liukua pehmeästi käden alta ilman, että käsi hypähtää.
Kun se sujuu hitaasti tasaisena, nosta metronomia askel kerrallaan. Sitten molemmat kädet yhdessä, oktaavin päässä toisistaan.
Sitten soinnut: perussävel vasemmassa, sointu oikeassa, ja yllä olevat sointukulut, katsomatta käsiin.

Onko asteikkosi todella tasainen? Ivory kuuntelee, kun soitat, ja kertoo, mikä ei osu kohdalleen: puuttuva sävel, liian myöhään tuleva käsi, epätasainen sointu. Sitten kuulet, miltä sen pitäisi kuulostaa.

Tutustu Ivoryyn, pianonopettajaan joka kuuntelee →

Usein kysyttyä

Mitkä soinnut kuuluvat sävellajiin e-molli?

E-mollin seitsemän sointua ovat Em, F♯dim, G, Am, Hm, C, D. Useimmat e-mollissa olevat kappaleet käyttävät lisäksi harmonisen mollin duuri-V:tä, H (ja H7).

Mitkä sävelet ovat e-molliasteikossa?

E, Fis, G, A, H, C, D, ja sitten taas E.

Montako etumerkkiä on e-mollissa?

E-mollin etumerkinnässä on 1 ylennysmerkki (Fis).

Onko e-mollin V H vai Hm?

Molemmat esiintyvät. Asteikon mukaan se on Hm (v), mutta useimmat e-mollissa olevat kappaleet ylentävät seitsemännen asteen (sävel D → Dis) ja saavat näin soinnun H. Tämä duuri-V johtaa paljon voimakkaammin takaisin sointuun Em.

Mikä on e-mollin rinnakkaissävellaji?

G-duuri: samat sävelet, G-sävelestä alkaen.