Asteikot · Molli

H-molliasteikko

H-molliasteikko sisältää seitsemän säveltä, ja sen etumerkinnässä on 2 ylennysmerkkiä. Sen soinnut: Hm, C♯dim, D, Em, F♯m, G, A, ja lisäksi vahvana V:nä F♯. Kuuntele asteikko, jokainen sointu ja tavalliset sointukulut.

HCisDEFisGA

Soinnut ↓

H – Cis – D – E – Fis – G – A – H · napauta kosketinta kuullaksesi sen

Asteikon sävelet

H, Cis, D, E, Fis, G, A, ja sitten taas H.

Kaikissa luonnollisissa molliasteikoissa koko- ja puolisävelaskelet ovat samassa järjestyksessä: koko, puoli, koko, koko, puoli, koko, koko. Kokosävelaskel ohittaa yhden koskettimen, puolisävelaskel siirtyy viereiseen koskettimeen, mustaan tai valkoiseen.

Nuottiviivastolla

Nuoteissa etumerkintä kirjoitetaan kerran rivin alkuun, siksi Cis, Fis eivät tarvitse omia etumerkkejä. Oikea käsi G-avaimella, vasen oktaavia alempana F-avaimella. Napauta nuottia kuullaksesi sen.

H-mollin soinnut

Rakenna jokaiselle asteikon sävelelle kolme asteikon säveltä, joka toinen sävel: näin syntyvät sävellajin seitsemän sointua. Mollissa ne tulevat aina samassa järjestyksessä: molli, vähennetty, duuri, molli, molli, duuri, duuri. Roomalaiset numerot laskevat asteet toonikasta; isot numerot tarkoittavat duurisointuja.

Napauta sointua kuullaksesi sen. Bassosävel palaa liilana.

Sointukulkuja: h-molli

Eeppinen mollii – VI – III – VII

HmHm7GGmaj7DDmaj7AA7

Tumma, leveä ja eteenpäin vyöryvä: elokuvamusiikin ja suurten mollikertosäkeiden suosikki.

Molli vahvalla V:lläi – iv – V – i

HmHm7EmEm7F♯F♯7HmHm7

Harmonisesta mollista lainattu duuri-V vetää kotiin paljon voimakkaammin kuin asteikon oma molli-v.

Andalusialainen kadenssii – VII – VI – V

HmHm7AA7GGmaj7F♯F♯7

Basso laskee neljä astetta duuri-V:hen: flamencon sointi.

II – V – I mollissaiiø7 – V7 – i

C♯m7♭5F♯7HmHm7

Jazzin käänne mollissa: puolivähennetty, dominanttiseptimisointu, kotiin.

Luonnollinen mollii – iv – v – i

HmHm7EmEm7F♯mF♯m7HmHm7

Asteikon oman molli-v:n kera: pehmeämpi, vanhempi, kansanomaisempi.

Kierros ympyrän ympärii – iv – VII – III

HmHm7EmEm7AA7DDmaj7

Jokainen perussävel laskee kvintin: kvinttiympyrä yhden sävellajin sisällä.

V mollissa. Asteikon mukaan v on F♯m, mutta useimmat h-mollissa olevat kappaleet ylentävät seitsemättä säveltä puolisävelaskeleen (A → Ais). Silloin v:stä tulee F♯ (Fis, Ais, Cis), septiminä F♯7. Se on harmonisen mollin duuri-V, joka vetää paljon voimakkaammin kohti sointua Hm. Se on yllä viimeinen ruutu; kuuntele ero kohdassa ”Molli vahvalla V:llä”.

Aste	Sointu	Sävelet	Septimisointu
i	Hm	H – D – Fis	Hm7
ii°	C♯dim	Cis – E – G	C♯m7♭5
III	D	D – Fis – A	Dmaj7
iv	Em	E – G – H	Em7
v	F♯m	Fis – A – Cis	F♯m7
VI	G	G – H – D	Gmaj7
VII	A	A – Cis – E	A7
V	F♯	Fis – Ais – Cis	F♯7

Septimisoinnuissa jokainen sointu saa yhden sävelen lisää, septimin perussävelen yläpuolelle (tietenkin asteikosta): jazzin, soulin ja elokuvamusiikin sointi. Kaikki sävellajit: soinnut joka sävellajissa.

Etumerkintä

H-molliasteikon etumerkinnässä on 2 ylennysmerkkiä (Cis, Fis). Ne ovat jokaisen nuottirivin alussa kappaleissa, jotka ovat h-mollissa.

Rinnakkaissävellaji on D-duuri: samat sävelet D-sävelestä alkaen, siis samat seitsemän sointua. Kaikki sävellajit kvinttiympyrällä, kaikki etumerkinnät sivulla etumerkinnät.

Sormitus

Sääntö, joka pätee kaikkiin asteikkoihin: peukalo ei koskaan mustalle koskettimelle. Vie peukalo alta heti mustien koskettimien ryhmän jälkeen ja soita mustat sormilla 2 ja 3 (tai 2, 3 ja 4). Etsi sormitus, joka noudattaa sääntöä, kirjoita se nuotteihin ja käytä joka kerta samaa.

Näin harjoittelet sitä

Ensin kumpikin käsi erikseen, hitaasti ja metronomin kanssa. Tasaisuus ennen tempoa: jokainen sävel yhtä pitkä ja yhtä voimakas.
Seuraa peukaloa: sen pitää liukua pehmeästi käden alta ilman, että käsi hypähtää.
Kun se sujuu hitaasti tasaisena, nosta metronomia askel kerrallaan. Sitten molemmat kädet yhdessä, oktaavin päässä toisistaan.
Sitten soinnut: perussävel vasemmassa, sointu oikeassa, ja yllä olevat sointukulut, katsomatta käsiin.

Onko asteikkosi todella tasainen? Ivory kuuntelee, kun soitat, ja kertoo, mikä ei osu kohdalleen: puuttuva sävel, liian myöhään tuleva käsi, epätasainen sointu. Sitten kuulet, miltä sen pitäisi kuulostaa.

Tutustu Ivoryyn, pianonopettajaan joka kuuntelee →

Usein kysyttyä

Mitkä soinnut kuuluvat sävellajiin h-molli?

H-mollin seitsemän sointua ovat Hm, C♯dim, D, Em, F♯m, G, A. Useimmat h-mollissa olevat kappaleet käyttävät lisäksi harmonisen mollin duuri-V:tä, F♯ (ja F♯7).

Mitkä sävelet ovat h-molliasteikossa?

H, Cis, D, E, Fis, G, A, ja sitten taas H.

Montako etumerkkiä on h-mollissa?

H-mollin etumerkinnässä on 2 ylennysmerkkiä (Cis, Fis).

Onko h-mollin V F♯ vai F♯m?

Molemmat esiintyvät. Asteikon mukaan se on F♯m (v), mutta useimmat h-mollissa olevat kappaleet ylentävät seitsemännen asteen (sävel A → Ais) ja saavat näin soinnun F♯. Tämä duuri-V johtaa paljon voimakkaammin takaisin sointuun Hm.

Mikä on h-mollin rinnakkaissävellaji?

D-duuri: samat sävelet, D-sävelestä alkaen.